Mikä on TYT?
Historia
Näytelmät
Mukaan toimintaan?
TYT ry:n säännöt
Arvosteluarkisto
Kuvagalleria

Turun ylioppilasteatterin historia

Osa 2: 1959-64
Onnellisissa merkeissä

- Turun ylioppilaslehti 25.3.-60

Kerjäläisooppera onnistui ja teatteri perustettiin. Vetoapuna ollut Vapaateatteri jatkoi omilla poluillaan tarjoten myöhemmin apua mm. tilaongelmissa. Toiminnan alettua into tehdä meni pakkomielteen asteelle: teatterilaiset tunnisti yliopiston käytävillä kaukaa silmissä olleen kiillon ja ulkopuolisien mielestä tylsien keskustelunaiheiden vuoksi. Vaikka "muurahaiset kuhisivat lahkeissa" ei silti taiteellisesta tasosta tingitty. TYT nappaili palkintoja niin Helsingin YT:n 35-vuotisjuhlissa kuin Turun Teatterikerhon kilpailussa.

Vaikka oma ohjaajakoulutus oli jo käynnissä, alussa luotettiin Siivoseen. Neljännen ensi-iltansa jälkeen Siivonen suosiolla vetäytyi (palatakseen -66 vierailijana Veijo Meren Suomen parhaan näyttelijän ohjaajana) ja TYT:n oma ohjaajakaarti syntyi kärkenään Onnellisessa ihmisessä näyttelijänä debytoinut Kuokkanen.

TYT:n ensimmäinen varsinainen näytelmä Onnellinen Ihminen tavallaan linjasi 60-luvun näytelmätuotantoa. Yhteiskunnallisesti tiedostavia älyllisiä keskusteluja, näytelmiä, jotka suorastaan vaativat katsojan ottavan kantaa. Teatteri oli nimensä mukaisesti suunnattu ylioppilaille. Älykköteatterin leima tulee olemaan myöhemmin rasite, mutta 60-luvulla sille oli tilausta. Viihteellisempään linjaan tottuneilla katsojilla oli sulatusvaikeuksia: "Kuten sanottu, näytelmä edustaa rappiollista avantguardismia, jolla ei ole ihmiselle mitään muuta tarjottavaa kuin päänpyöritystä. Näytelmän sisältö on joko vaikeasti tai ei ollenkaan tajuttava. Miksi pitää kirjoittaa ja esittää näytelmiä, joista kukaan ei käsitä mitään?" -nimim. Ässäs, Uusi Päivä 7.11.61. "Huomenna hän tulee" -arvostelu.

Toki yleisestä linjasta poikettiin ja tehtiin ns. suurelle yleisölle. Siitä selkein näyttö ensimmäiseltä viisivuotiskaudelta on Peppi Pitkätossu. Odotetusti Pepistä tuli ensimmäinen oikea yleisömenestys, joka laajensi, ainakin hetkeksi, TYT:n katsojakuntaa, ollen ilmeisesti ensimmäinen TYT:n näytelmä, joka rikkoi 1000:n katsojan rajan.

Kotimaisista kirjoittajista W. Chorell oli 60-luvun nimiä, jota teki niin harrastelija- kuin ammattiteatteritkin. Alunperin kuunnelmiksi kirjoitetut Pullonpohja ja Ikkuna aloittivat tuplaensi-iltojen sarjan, joita 60-luvulla oli useita (61-64 yhteensä neljä). Syynä lienee ollut lähinnä tilanvuokrat: ei ollut varaa maksaa esitystiloista, näyttämöiksi valituilla tiloilla oli muuta käyttöä, esimerkiksi varsinaisia näytöksiä esim. 6:lla ensimmäisellä näytelmällä oli vain 26. Tilat olivat lähinnä yliopiston ja kauppakorkean saleja eikä ollut lainkaan epätavallista, että kesken kauden esityspaikka vaihtui.

Kantaesitysten osuus ensimmäisten vuosien tuotannossa on myös huomioitava. Keväällä -63 julistettiin näytelmänkirjoituskilpailu, jonka voitti Kaarlo Isotalo näytelmällä Veneenpaikkaajat ja joka sai ensi-iltansa yhdessä Jyrki Vuoren näytelmän Rukousrummut kanssa. Vuori oli ehtinyt jo vilauttaa lahjojaan -62, jolloin hänen kaksi pienoisnäytelmäänsä olivat olleet ensi-illassa.

Muista kantaesityksistä uusattikalaisen komedian Dyskoloksen ensimmäinen esitys sitten n. 400 ekr sekä runsaasti palstatilaa saanut Connections, kaksikielinen esitys valkoisen lumen orjuudesta, joka tehtiin yhteistyössä ÅSS:n kanssa.

Koska esityskaudet olivat lyhyitä piti yleisölle tarjota vaihtelua muuten. TAYT ja JYT olivat innokkaita niin vierailijoina kuin kutsujinakin. Myös ulkomaan vieraita nähtiin: mm. huhtikuussa -61 Moskovan Valtionteatteritaiteellinen Korkeakoulu Tsehovin siskoilla ja -63 Tukholman ylioppilasteatteri.

Alkuun | Osa 1 | Osa 2 | Osa 3 | Osa 4 | Osa 5 | Osa 6 | Osa 7