Mikä on TYT?
Historia
Näytelmät
Mukaan toimintaan?
TYT ry:n säännöt
Arvosteluarkisto
Kuvagalleria

Turun ylioppilasteatterin historia

Osa 3: 1965-69
TYT:n kansainvälinen menestys on tosiasia

- Uusi Päivä 7.8.1965

Otetaanpa muutama mieltä lämmittävä otsikko: Turun ylioppilasteatteri menestyi hyvin Saksassa (Maakansa 10.8.65); Ylioppilasteatterin "Kihlaus" sai paljon kiitosta Saksassa (TS 7.8.65); TYT:lle vierailukutsuja moniin maihin (Auran Lehti 7.8.65); TYT-läisiä luultiin ammattilaisiksi (Päivälehti 7.8.65). Kirjoittelun taustalla on siis TYT:n Vierailu Saksassa 15. ylioppilas-teatterifestivaaleilla Kyösti Kelhän ohjauksilla Kihlaus ja Münchausen. Porukkaa matkalla oli yhteensä 26 henkeä. (Ei mikään pikkureissu siis.) Matkan jälkeen ainoa, jonka suupielet olivat alaspäin olikin talousvastaava Matti Komulainen, jonka laskujen mukaan matkaan hupeni 6700 markkaa. Huikea summa siihen aikaan.

Yleisö oli ilmeisesti spontaanimpaa tai esitysten yleinen taso kurjempaa kuin nykyään, sillä "noin 300 teatteriesityksen joukossa oli ainoastaan kolme sellaista joille ei buuattu ja Kihlaus oli yksi niistä". Vierailukutsuja sateli: Tanskaan, Ranskaan, Jugoslaviaan, Ruotsiin ja Hollantiin. Niistä oli vara järjestää ainoastaan Tukholman vierailu. Menestyksen avaimet olivat käsissä. Hetken luultiin, että teatteritaivaalla on kiintotähti, joka vakiinnuttaa katsojien suosion, mutta kansa unohtaa nopeasti. Palattiin normaaleihin ongelmiin: mistä tila, mistä katsojat. Julkisuus ei silti hylännyt teatteria. Miltei jokaisesta näytelmästä kirjoitti ennakkoon puolenkymmentä lehteä ja arvosteluja oli vieläkin enemmän ja usein syvällisiä ja pitkiä artikkeleja.

Yksi pitkään jatkunut kirjoittelun kohde oli (TYT:n aloitteesta) korkeakoulu-tasoisen teatteriopetuksen järjestäminen Turkuun. 60-luvun puolivälissähän teatteriopetusta Suomessa tarjosivat ainoastaan Suomen Teatterikoulu ja Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Draama-studio, joista valmistui kyllä riittävä määrä ohjaajia, muttei näyttelijöitä tai teknistä henkilökuntaa. Puoli vuotta keskustelu kävi vilkkaana, mutta tyrehtyi sitten lähes kokonaan.

Vuodesta -66 kannattaa mainita YT:n 40-vuotisjuhlan yhteydessä maaliskuussa perustettu ylioppilasteattereiden liitto, johon kuuluivat Helsingin lisäksi Tampere, Turku ja Jyväskylä. (Helsinki ja Turku kaksikielisesti)

Kun Helsingissä kohistiin Lapualais-oopperasta toi TYT lavalle jotain mielenkiintoista ja kokeellista runon, tanssin, maalausten ja musiikin monikosta Kaksiosainen/ monikuvainen, jonka herättämä kohu johtui lähinnä yleisön aktiivisesta osuudesta kierrellä taiteen keskellä.

Vuoteen -67 kuului seuraava aluevaltaus: kesäteatterina Liskin ohjaama Petos. Lehdistö hehkutti otsikoissaan Turun kolmannesta kesäteatterista.

Ennen kesäkuuta -67 TYT oli esiintynyt yhteensä 13. näyttämöllä, joista useimmat eivät olleet varsinaiselle teatteritoiminnalle suunniteltuja. Koko ajan oli oma tila haussa, mutta kun ei tärppää, niin ei. Ehkä pahin takapakki oli vuosina 65-66 toiveita herättänyt Eerikinkatu 15:ssä sijainnut Immanuel-kappeli, mutta Turun Työväen Säästöpankki epäsi tilat, sillä eihän ollut sopivaa että kirkossa tehtiin teatteria. Loistava peruste, varsinkin kun TTSP antoi tehdä tilasta huutokauppakamarin!

Eräs ympyrä sulkeutui, kun TYT:n kätilönä toiminut Vapaateatteri ajautui taloudelliseen ahdinkoon (toivottavasti ei TYT:n imettyä sen katsojakuntaa itselleen toim. huom.) ja otti TYT:n suojiinsa Puutarhakatu 8:ssa sijaitsevasta Maalaisten talosta. Aluksi sopimus oli alivuokralaissopimus, mutta kun TVT irtisanottiin maksamattomien vuokrien takia, TYT:stä tuli päävuokralainen ja ensimmäisenä ylioppilasteatterina sai oman näyttämön.

TYT saattoi remontin jälkeen vihdoin keskittyä teatterin tekemiseen vapaana tilahuolista. On selvää, että teatteri, joka toimi omassa tilassaan, otettiin vakavammin. Yksi merkki oli jäsenistön huima kasvu alun kahdestakymmenestä aktiivista päästin jo yli sadan, nykyisiin lukuihin siis. Ensimmäinen ensi-ilta omassa teatterissa oli joulukuussa -67 Saundersin Naapurit, valkoisen naisen ja mustan miehen suhdetta ruotiva kahden roolin näytelmä ohjaajanaan Siivonen aiheutti skandaalin vaan ei suinkaan TYT:n taholta vaan lehdistön. "Sunnuntaina oli ensi-ilta, jossa huomattavimman työn teki Turun Sanomien arvostelija Urho Vento. Hän näet oli saapunut ensi-iltaan täydessä seilissä eikätyytynyt sammumaan sievösti kaikessa hiljaisuudessa vaan nikotteli, kuorsasi, esitti repliikkejä näyttelijöille ja alkoi viimein hoilata Rosvo-roopea. Ja jotkut ne vaan tekaisevat 'asiantuntevan' arvostelun umpitunnelista huolimatta" -Turun Uusi Päivä 19.12.-67.

60-luvun lopun aktiivien vuosien toimintaa kuvaa protestimieliala; jopa siinä määrin, että siitä tuli rasite: kun TYT alkuvuodesta-69 muisti taas lapsikatsojia perinteisellä sadulla Tuhkimosta oli katsojien joukossa pettyneitäkin. "TYT:lta olisi odottanut radikaalimpaa tuhkimotarinaa. No olihan väliin sijoitettu protestiakin: parissa repliikissä esiintyivät sanat fasisti ja imperialisti." - Turun päivälehti 12.1.-69

Alkuun | Osa 1 | Osa 2 | Osa 3 | Osa 4 | Osa 5 | Osa 6 | Osa 7